Felix, kevyt majoneesi

Välillä joutuu oikein miettimään, että miksi minä oikein päätin alkaa tähän tarjoiluehdotuskokeiluun. Eihän tässä ole mitään järkeä. Tyhmä jätkä. Tyhmä, tyhmä, tyhmä.

Ei ole kauaa, kun viimeksi avauduin näistä pupujussien salaatinlehtipainotteisista tarjoiluehdotteluista (ks. Rainbow tonnikala) ja kuitenkin jälleen olen kokeilemassa sellaista. Tyhmä jätkä.

Salaatinlehtien lisäksi tämänkertainen tarjoiluehdotus koostuu Felixin kevyt majoneesista. Arvatkaapa muuten tykkäänkö majoneesista. Joo, ihan oikein. En tykkää. Felixin tarjoiluehdotuksessa on siis todellakin pelkästään niitä kokonaisia salaatinlehtiä ja reipas rantu majoneesia. Parasta ikinä (jos satut  olemaan kani ja jätät majoneesin kokonaan pois).  Anorektikon aamiainen, lounas ja päivällinen yhdessä (jos jätät majoneesin pois). Olisikohan minun pitänyt muuten jättää majoneesi kokonaan pois? Tyhmä jätkä.

Minkälaista oli?

Se taisi tulla jo tuossa johdannossa selväksi eli ihan kauheaa. Ensinnäkin tuosta majoneesin ulkonäöstä tulee mieleen joku heisimato tai vastaava ja makukin lienee suunnilleen sama. Sitten noita salaatinlehtiä saa taas natustella puoli päivää ennen kuin ne saa nieltyä. Pahinta tässä on kuitenkin härskiintyneen rasvaisen multainen jälkimaku, joka ei meinaa lähteä suusta millään. Ja muutenkin maustamattoman majoneesin ja salaatinlehtien yhdistelmä on aivan käsittämätön. Edes kytyisimmän pitserian salaattipöydän anti ei ole niin heikkoa, että siellä tyrkytettäisiin tällaista roskaa.

Jos tätä kokeilette, niin olette kyllä aivan äärettömän tyhmiä.