Alpro soya, soijakerma

Tätä tarjoiluehdotusta on ehdottanut jo niin moni lukija, että pakkohan se on kokeilla. Loppuupahan ainakin se ruikutus. Mutta kieltämättä aika kovan tason tarjoiluehdotus tässä on kyseessä ja ilman lukijavinkkiä tämä olisi todennäköisesti jäänyt minulta kokonaan huomaamatta.

Tarjoiluehdotuksessa on raaka, kokonainen herkkusieni, raakaa parsakaalia ja päällä tuhti luraus soijakermaa.

Herkkusienellä päällystetty näkkileipä oli ihan hirvittävä kokemus. Nyt minua oksettaakin jo pelkkä ajatus siitä että kohta joudun taas vetämään raa'an herkkusienen. Ihan kauheaa. Ja muutenkin, ei kai edes raakaravintohipit vedä raakoja sieniä?! Vai vetääkö? Jos vedätte, niin lopettakaa heti! Eikö ne kärpässienetkin pidä keittää ensin ettei tule maha pipiksi?

Kaupassa oli muuten ainoastaan Hollantilaisia sieniä. Jännityksellä odotankin, että minkä värisiä palloja silmissä alkaa kohta puoliin vilkkumaan.

Toisaalta eipä tuo soijakerma tai parsakaalikaan erityisesti minua houkuttele, joten jospa ne silmissä mahdollisesti kohta vilkkuvat jouluvalot saisivat minut unohtamaan tämän tarjoiluehdotuksen kokonaan.

Soija on muuten jännä kasvi. Kun sitä tarpeeksi prosessoidaan, niin sillä voidaan imitoida melkein mitä tahansa ruoka-ainetta jauhelihasta juustoon ja huijaus menee usein täydestä ainakin maistamiseen asti. En erityisesti pidä soijasta, vaikka ruokarajoittuneisuudestani johtuen vedinkin yhteen aikaan soijarouhetta kohtuullisen säännöllisesti. Soijakermaa en ole eläissäni maistanut, mutta eipä tässä muuta kuin rohkeasti kokeilemaan.

En viitsinyt alkaa roiskimaan kermaa ympäri keittiötä, joten tyydyin simuloimaan tarjoiluehdotusta sivistyneesti kaataen.

Oletin soijakerman ilman muuta maistuvan aivan hirvittävän pahalle, mutta maku olikin odotettua  parempi ja miedompi. Pääasiassa vettä ja kasvirasvaahan tuo soosi kyllä näyttääkin olevan. Tosin kun tarpeeksi makustelee, niin kyllä se soijan aromi sieltä valitettavasti läpi puskee.

Suomen Parsakaalinrakastajat ry:lle muuten tiedoksi (ilmeisesti koko yhdistys nimittäin seuraa tätä blogia. ks. parsakaalipitsan kommentit), että parasta tässä tarjoiluehdotuksessa oli parsakaali. Se maistui siedettävälle ja blokkasi tehokkaasti soijan maun.

Mutta sitten tuo herkkusieni. Minulla teki niin pahaa pelkästään katsella tuota annosta edessäni. Sienen pyyhekumimainen olemus natisi inhottavasti hampaissa ja maakellarimainen haju lisäsi yökkäysrefleksin todennäköisyyttä (Herkkusienten pitäisi kuulemma tuoksua mantelimaiselta. Ei ne kyllä tuoksu. Tai sitten meidän kellarissa tuoksui ennen vanhaan manteli.). Välillä oli pakko haukata parsakaalia, jotta sain hieman helpotettua oloani. Viimeiset suupalat tekivät todella tiukkaa, mutta sain silti väkisin nieltyä koko annoksen.

Nyt oli ensimmäistä kertaa sellainen tarjoiluehdotus, että minulla on oikeasti fyysisesti paha olo kokeilun jälkeen. Nyt odottelenkin mielenkiinnolla millaisia sivuvaikutuksia tästä seuraa.

Kas, Albert Einstein. Mistä sinä tänne tupsahdit? Ja Elvis, vanha kamu!