Joku muu saattaa muistaa seuraavan tarinan toisin, mutta suunnilleen näin se kuitenkin meni.
Ala-asteella luokkani järjesti pariin otteeseen ns. peuha-päivän. Päivän tarkoitus oli tietenkin kerätä rahaa luokkaretkikassaan, jotta päästäisiin koko luokka naapuripitäjän Essolle juomaan limpparia ja jollekin syrjäkylälle seuraamaan potun nostoa.
Itse peuha-päivä oli nuoremmille mukuloille suunnattu tapahtuma, jossa oli kaikkea lapsosia kiinnostavaa aktiviteettia. Eräs aktiviteeteista oli jonkin sortin ällötyskabinetti, jossa pääsi muun muassa kokeilemaan ja maistamaan merirosvon silmää. En ihan tarkkaan enää muista, olivatko merirosvon silmienmetsästäjät lakossa juuri silloin, vai oliko silmien toimituksissa jotain muita katkoksia, mutta niitä aitoja silmiä meillä ei kuitenkaan jostain syystä ollut. Ja koska ällötyskabinetin läpi kuljettiin silmät sidoittuina, päätimme käyttää korvikkeena säilöttyjä herkkusieniä. Kaiketi ajattelimme, etteivät ne typerät penskat huomaisi mitään eroa. Yksi kuitenkin huomasi.
Eräs kurmettiin tottunut pojan viikari pyöräytti sientä suussaan muutamaan otteeseen ja huomasi että häntä yritetään selvästi huijata. Ei maistunut merirosvon silmälle, ei. Poika päätti kostaa huijauksen tyhjentämällä koko vatsalaukkunsa sisällön suoraan lattialle. Ällötyskabinetti nousi hetkessä ihan uuteen ulottuvuuteen.
Tuo ällötyskabinetti on nyt, liki parikymmentä vuotta myöhemmin, siirtynyt keittiömme pöydälle, kun maisteluvuorossa on Eldoradon kokonaisten herkkusienten tarjoiluehdotus. Ehdotus sisältää kupillisen merirosv.. äh, siis kupillisen säilöttyjä herkkusieniä. Kupin ympärillä on 17 tuoretta herkkusientä.
Minä en voi yksinkertaisesti käsittää, miksi joku tahtoo syödä säilöttyjä sieniä. Niitä saa kuitenkin jokaisesta kaupasta, eli joku niitä myös ostaa. Mutta miksi? Mihin te niitä oikeasti käytätte? Ne näyttää, haisee, tuntuu ja maistuu ällöttäville.
Tarjoiluehdotuksesta päätellen edes tuotteen valmistuttaja Tuko ei tiedä mihin noita voisi käyttää. Ilmeisin käyttötarkoitus olisi tietenkin se pikkulasten kiusaaminen, mutta jopa minä käsitän, että kuva oksentavasta nappulasta pakkauksen kyljessä ei ainakaan lisää myyntiä. Tarjoiluehdotukseen onkin ilmeisesti päädytty pakon edessä, kun ainoaa toimivaa ideaa ei voida käyttää ja mitään muutakaan ei ole keksitty.
Jokainen tätä blogia lukenut tietää miten paljon rakastan raakoja herkkusieniä. En siis edes yritä väittää, että kuvan sienet olisivat mitään muuta kuin kuvausrekvisiittaa. Tarkoitus oli kuitenkin syödä yksi sellaisenaan ja käyttää loput ruuanlaitossa. Yksi nuuhkaus kuitenkin riitti ja tiesin, etten saisi nieltyä yhtään suupalasta.Tässä vaiheessa alkoi jo sitten epäilyttää, miten noiden säilöttyjen kanssa käy.
Kaivelin kulhosta pienimmän limanuljaskan, nakkasin sen suuhuni ja aloin pureskella. Suutuntuma oli tutun pyyhekumimainen, limaefektillä lisättynä. Sienet oli kyllästetty suolaliuoksella, joten päällimmäisenä makuna tuntui pelkkä suola ja sainkin syötyä ensimmäisen sienen yllättävän helposti. Toisen kohdalla alkoikin löytyä jo muitakin makuelämyksiä ja kolmannen jälkeen oli pakko lopettaa. Ei noita pysty syömään!
Jokainen on varmaan joskus syönyt vettyneitä maissimuroja. Semmoisia, jotka ovat lilluneet maidossa vähän liian kauan aikaa ja pehmenneet liki mössöksi. Ne eivät ole varsinaisesti mitään herkkua. Kuvitelkaapa sitten tilanne, jossa maissimurot onkin sotkettu maidon sijaan alkuliman kanssa, päälle on ripoteltu iso lusikallinen ruokasuolaa ja koko satsi on jätetty seisomaan huoneenlämpöön vuorokaudeksi. Suunnilleen sille nuo sienet maistuvat. Ei ihme, että se nuori herra protestoi aikoinaan yrjöämällä.
Jääkaapissa olisi nyt kupillinen säilöttyjä sieniä, jotka ihan takuulla jäävät syömättä. Saa tulla hakemaan! Toisaalta, naapurissamme kyllä asuu yksi lapsiperhe...
käys huviksesi katsastamassa saarioisten einespitsojen kuvat , niissä kaikissa taitaa olla teksti tarjoiluehdotus, ainakin tonnikalapitsassa oli
VastaaPoistano mutta se on tylsä ehdotus, siinä on vaan se (hyvin muokattu) pizza, vähän rehuja päällä ja jos oikein tihrustan pikkukuvasta, niin yksi pala leijailee ilmassa.
VastaaPoistaja pizzaahan on tietysti muokattu näyttämään herkulliselta mutta niinhän nyt kaikkia einesten kuvia muokataan
Kiitos tästä blogista, olen koko illan nauranut maha kippuralla ja odotan, koska mies saapuu ja voin jakaa tämän kokemuksen hänen kanssaan. Mutta siis mahtava blogi, jatka samaan malliin :D!
VastaaPoista...ja kun kaikki kuitenkin tietävät että roiskeläpät ovat jopa syötäviä, vaikka ei ehkä ensisijainen vaihtoehto, niin tarjoiluehdotuksen tekeminen siitä on suht turhaa.
VastaaPoistaOn vaan niin ihanaa katsoa kun toinen kärsii syödessään herkkusieniä. Tämän ehdotuksen olisi kruunannut purjo, enkä nyt puhu siitä rehusta.
Minut valtaa aina joskus (noin kerran kuukaudessa) tajuton tölkkiherkkusienihimo ja silloin on saatava juuri niitä - yksi purkillinen riittää. Sienten tulee olla kokonaisia, viipaloidut eivät käy. Eli Eldorado on kyllä ihan oikeassa. Purkkisienet syön sellaisenaan, enkä kaipaa rinnalle raakoja sieniä. Voit siis tuoda sienet minulle, jos haluat.
VastaaPoistaSienet kelpaa kyllä mullekin, tungen niitä pastakastikkeeseen. Tai pizzaan. Mmmm.
VastaaPoistaSiskoni on kyltymätön säilykesienien harrastaja. Hän syö niitä pelkällään ja pitsan teossa pitää erikseen varata yksi purkki naposteluun, että jää jotain pitsankin päälle!
VastaaPoistaKiitokset hurmaavasta blogista!
Itsekin harrastan purkkiherkkusieniä. Wok, pitsan päälle, vartaisiin, naposteluun.. Nam :)
VastaaPoistaRainbown hapankorput voisi olla seuraava kokeilu? :)
VastaaPoistaOlen tullut vahvasti siihen tulokseen viimeisen parin vuoden aikana, että ilmastonmuutos on propagandaa, jonka avulla vinksahtaneille eettisistä syistä kasvissyöjiksi ryhtyneille ihmisille koitetaan syöttää kaikki maailman tölkkiherkkusienet. Ravintoloiden pakollisista kasvisannoksista näitä iljetyksiä sisältää reilusti suurin osa :s
VastaaPoistaMinustakin tölkkiherkkusienet on paholaisen keksintö, en voi käsittää miten joku voi nauttia ei-minkään-makuisista limaisista asioista jotka tuntuu ällöiltä pureskella... Mutta siskoni rakastaa noita.
VastaaPoistaAbban tonnikalassa on muuten mielenkiintoinen tarjoiluehdotus myös :) Haarukallinen tonnikalaa, kapriksia, ruohosipulia ja jotain mitä en tunnista (näyttää lähinnä mustikanvarvulta). Siinä ei ole herkkusieniä!
Tämän luettuani oli pakko käydä muiden ostosten yhteydessä ostamassa purkillinen kokonaisia säilykeherkkusieniä, nam! Olinkin jo ihan unohtanut niiden herkullisuuden, erityisesti suoraan purkista syötynä. :)
VastaaPoistaTölkkiherkkusienet sopivat aina ja kaikkialle sekä myös pelkältään suoraan purkista <3 Intohimona jo ainakin parikymmentä vuotta. Tuoreita ei viitsi raakana kauheasti syödä, vaikkeivät ne varsinaisesti pahoja olekaan.
VastaaPoistaAivan mahtava blogi, tullut hieman naurettua..:)
VastaaPoistaHerkkusienet ovat joka muodossa kamalia! Huippuidea blogillasi, saanko siis linkittää sen omaan blogiini?
VastaaPoistaei kai blogin linkittämiseen tarvitse erikseen lupaa kysyä, siis tietysti saat.
VastaaPoistaJoo'o. Me taas lukion leffakurssilla käytettiin noita rekvisiittana kuvaamaan leikeltyjä esinahkoja. Itseasiassa ne oli kyllä viipaloituja mutta kumminkin. Kurssin aiheena oli siis urbaanilegendat ja meidän legenda käsitteli spurguja jotka murtautui yöllä synagogaan ja luuli löytäneensä ruokaa mutta pistivätkin poskeensa esinahkaylijäämät. On kyllä ällöjä, mutta tuoreista tykkään. Kerran söin niitä koko päivän ja oksensin kaksi päivää. Sen jälkeen olen huolehtinut ruokavalion monipuolisuudesta.
VastaaPoistaMinä syön oikein oikein oikein mielelläni säilöttyjä herkkusieniä niin kokonaisina kuin viipaloituinakin. Paras hetki on purkin avaamisen jälkeen, kun saan juoda LIEMEN! Sen jälkeen kauhon purkin kerralla tyhjäksi. AAAH. Ja tämä juttu on totta.
VastaaPoistaMut on laitettu juomaan cocktailia mikä sisälsi viinaa ja säilykesienten lientä ja sieniä. Lienee kamalin maku mitä oon tähän mennes maistanu :ss
VastaaPoista