tiistai 26. huhtikuuta 2011

HK, Ohuen ohut kalkkunanfileeleike

Toisinaan tarjoiluehdotukset kulkevat jossain järjettömyyden ja loistavuuden välimaastossa. Tämänpäiväinen tarjoiluehdotus on juuri sellainen. Enkä itseasiassa vieläkään tiedä kumpaan kategoriaan se kuuluu, vaikka olen ennättänyt jo kokeilla sitä. Mutta toisaalta minun kyllä tekisi mieli kokeilla sitä heti uudelleen. Kyseessä on HK:n Ohuen ohuen kalkkunanfileeleikkeen tarjoiluehdotus.

Jos tarjoiluhdotusten tekijät olisivat tavallisia ihmisiä, voisi kalkkunanleikkeen tarjoiluehdotus olla esimerkiksi seuraavanlainen: Voidellun leipäviipaleen päälle laitetaan juustoa, muutama kalkkunanviipale hienosti taiteltuna, salaattia ja tomaattia. Näyttää ja maistuu herkulliselle. Mutta eivät he ole tavallisia ihmisiä, eivät välttämättä ihmisiä ollenkaan. Tarjoiluehdotusten tekijöiden logiikka kulkee ilmeisesti jotenkin näin: "Siis tomaattia voileivän päälle?! Se niiiin laast siisön! Ei me voida sitä käyttää! Sitä paitsi Björn Eric on jo käyttäny sitä lauantaimakkaran tarjoiluehdotukseen. Me voitas sen sijaan käyttää viinirypäleitä ja banaania! Joo, viinirypäleitä ja banaania!". Tämän kaltaisella logiikalla voitaneen tämänkertainenkin tarjoiluehdotus selittää.

Tarjoiluehdotus alkaa suhteellisen normaalisti: Hapankorpun päälle on laitettu juustoviipale (Kuvan perusteella joko edamia tai emmentalia. Minä en pidä emmentalista ja meillä oli kaapissa edamia, käytin siis sitä.) ja kalkkunanleikettä. Kuulostaa ihan hyvälle. Eikö totta? Jos kalkkunanleikeviipaleita olisi kaksi tai kolme, olisi tarjoiluehdotus täysin arkipäiväisen normaali, mutta niitä on 10. Siis 10 gramman hapankorpun päällä on 70 grammaa kalkkunanleikettä (Kyllä! Minä punnitsin!)! Yhdestä 300 gramman kalkkunaleikepakkakkauksesta riittää näin 4,29 hapankorppuun! Siis 4,29 hapankorppuun!! Meidän 2 hengen taloudessa syödään päivittäin ehkä noin 8 viipaletta leipää. Jos jokaiselle niistä käytettäisiin kalkkunaleikettä HK:n suositusten mukaan, kuluisi leikettä päivässä 560 grammaa. Vuodessa sitä kuluisi 204,4 kilogrammaa. Se on paljon kalkkunaleikettä se. Varsinkin kun yksi paketti maksaa liki 4 euroa.

Se varsinainen kummallisuus tässä tarjoiluehdotuksessa on kuitenkin suolakurkku. Siinä missä normaalit ihmiset käyttävät sitä tomaattia tai salaattia, tarjoiluehdottelijat käyttävät suolakurkkua. No nyt te tietenkin ajattelette, että mitä kummallista siinä nyt on jos hapankorpun päällä on suolakurkkuviipaleita. Eihän siinä olekaan. Mutta kun hapankorpun päällä ei ole suolakurkkuviipaleita. Sen sijaan hapankorppuun nojaa halkaistu suolakurkku! Halkaistu suolakurkku?! HALKAISTU SUOLAKURKKU?! Siis mitä hittoa?! Suolakurkuissa ei ole mitään esteettisesti kaunista. Ne ovat niljakkaan limaisia, niissä on kummallisia, lähinnä paiseen näköisiä nystyjä ja ne ovat oudon, vähän pilantuneenkin, vihreitä. Mutta kun se Björn Eerikki ehti jo käyttää sitä tomaattia.



Entäs se maku sitten?

No, hapankorppua, juustoa ja kalkkunaa. Eihän se voi olla mitään muuta kuin hyvää. Ja kaikessa järjettömyydessään suolakurkku sopi tähän jopa niin hyvin, että jouduin kesken leivän syönnin kaivamaan niitä lisää purkista, toisaalta käytin kyllä selvästi pienempiä kurkkuja kuin tarjoiluluehdotuksessa. Viipaloitu suolakurkku olisi tosin ollut selvästi käytännöllisempää leivän päällistä. Suolaahan tuossa systeemissä on aivan tolkuttomasti ja olenkin joutunut kiskomaan litratolkulla vettä aterian jälkeen.

Järjetöntä, janottavaa ja hyvää. Kokeilkaa ihmeessä tätä. Mutta älkää ottako tavaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti